Kuin tämä piano trio es molli. Jostain syystä tämä syvyys on surullista kamarimusiikkia. Pohjoismaista ja saksalaista. Hitaasti ja tappavan varmasti. Mistä tämä tulee ja miksi! Ikinä en ole ajatellut itsemurhaa, mutta tänään olin totisesti väsynyt itseeni. Totisesti. Haluan päänsisäisen lobotomia. Tämä on juuri sitä, että jää tuijottamaan numeroa seitsemän. Ihanaa! Tai päässä alkaa soida viisi pientä ankkaa. Uuh!

No niin. Katsotaanpa. Nukuttu: paljon univelkaa. Kunto: liian vähän ulkoilua. Stressi: jonkun verran. Näistähän se. Ja syventävää musiikkia, soppa on valmis. Huijaan itseäni. Näin helppoa se ei ole.

Käskytän itseäni: nuku. Liiku. Teet työt äläkä googleta. Äläkä tee mitään muuta. Yritä käyttäytyä normaalisti. Käy ostamassa kukka työpöydälle. Harrasta hyvää seksiä. Paljon. Sijaisintressi. Joku taidekirja.

Miten se meni se yksi kappale. Tänään lainasin valkoista paitaasi enkä tervehtinyt ketään.

Minä en käsitä, jaksa enkä riitä. Liikaa! Carl Larsson i love you!